Noitavainot alkoivat joskus 1400- luvulla. Syitä lukemattomia. Ei ainoastaan uskonto vaikka paavi Innocentius VIII eräässä Bullassa 1484 hyväksyi noitien polttamisen. Noituutta ei enää pidetty pakanauskontona vaan Saatananpalvontana.
Inkvisiittorit Jacob Sprenger ja Heinrich Kramer julkaisivat myös Malleus Maleficarumin, saksaksi Der Hexenhammer, noitavasaran. Kirjassa mm. kuulusteluohjeita ja luettelo epämieluisista kirjoista.
Syistä nyt voisi mainita eriarvoistumisen, nälkävuodet, juridiset ja henkilökohtaiset konfliktit ja oikeuslaitoksen kehittymisen niin hullulta kuin se kuullostaakin. Yhteiskunnalliset ja taloudelliset olosuhteet olivat vaan niin ”perseestä”. Turvallinen maailma säröili.
Suurinpiirtein noitavainot loppuivat tuossa 1700-luvulla. Eräässä kirjassa noitina tuomittujen lukumääräksi ilmoitetaan 9 442 994. Nykyään lukumääräksi arviodaan lähdekriittisesti vain 250 000.
Noitavainoja on nykyisinkin etenkin Afrikassa. Joitain mainitakseni Etelä-Afrikan pohjoisosassa, Tansaniassa, Keniassa,Nigeriassa ja Haitilla. Syyt eivät ole muuttuneet. Pohjoismaissa liikenneministerin munattomuudestakin voi joutua vainon kohteeksi.
Mikään ei muutu. Ahneus on pysyvää. Ei auta Tieto Taito.
PS. Oswald Spengler (1880 - 1936) oli saksalainen historioitsija ja kulttuurifilosofi. Ei saa sekoittaa ”Noitavasaran” kirjoittajaan.
Jännä Äijä tämäki. Sijoittaa länsimaisen kulttuurin huippukohdan 1700- luvun loppuun ja arvio kulttuurin tuhotuvan 200 –300 vuoden kuluessa.
(Vuonna 2000 ?)...
Malleus Maleficarum PDF
